Tärkeintä on luoda turvallisuutta

Onko tämä harjoitus?!!? Hälytyskellot kilisevät, pillit huutavat. Koko henkilökuntaa pyydetään jättämään työnsä ja  poistumaan rakennuksesta niin pian kuin mahdollista! 

Onkohan tämä harjoitus, vai pitääkö tästä ihan oikeasti lähteä, herää kysymys. 

Onko tuttu tilanne? Pitäisi ainakin olla, sillä yritysten, oppilaitosten ja erilaisten hoitopaikkojen pelastusharjoituksia tulisi pitää aika ajoin. Kun yritysten työntekijöiltä kysyttiin poistumisharjoituksesta muutama vuosi sitten, niin vajaa 60 prosenttia sanoi osallistuneensa tällaiseen harjoitukseen.

Hieman lohdullisempaa kuitenkin on, että yli 70 prosenttia kertoi saaneensa tietoa työpaikkansa pelastussuunnitelmasta. Kun suuri osa vastaajista oli osallistunut  poistumisharjoitukseen opiskelupaikassaan, voi vain arvailla kuinka moni työntekijä ei tosiasiassa tunne nykyisen työpaikkansa pelastussuunnitelman yhtä ydinasiaa.

(juttu jatkuu videon jälkeen)

Pro Pilvipalveluiden HSEQ-järjestelmä kalvosarjana

Olemme koostaneet ytimekkään kalvosarjan, jonka avulla voitte tutustua palvelutarjontaamme. Lataa pdf-muotoinen kalvosarja alla olevasta linkistä.

Lataa kalvosarja (pdf)

HSEQ-järjestelmä videona

www.propilvipalvelut.fi/pro-palveluiden-esittely

Kysymys on riskien hallinnasta

– Poistumistiet ovat vain yksi asia pelastussuunnitelmassa. Koko suunnitelman ydin on riskien hallinta. Se tarkoittaa, että riskitekijät tiedetään, ja niiden varalle on olemassa toimintaohjeet, sanoo pelastus- ja turvallisuusasioiden grand old man Tapani Hartikainen Kuopiosta.

Hartikainen on toiminut  muun muassa Kemiran Siilinjärven tehtaiden työsuojelupäällikkönä ja sittemmin Yaran Siilinjärven toimipaikan turvallisuuspäällikkönä ja tehdaspalokunnan palopäällikkönä.

Keskeisiä yrityksen riskejä ovat esimerkiksi tulipalo, kaasuvuoto, kemikaalionnettomuus, sairauskohtaus, tapaturma, sähkökatko, vesikatko, jopa pommiuhka. Kaikkien näiden varalle pitäisi löytyä menettelyohjeet pelastussuunnitelmasta. 

Kaikki nämä tähtäävät pelastussuunnitelman kovimpaan ytimeen eli turvallisuuden maksimointiin. On vaikea löytää syytä miksi yritys jättäisi pelastussuunnitelman tekemättä.

Riskien hallinta ja vaarojen arviointi avuksi

Yrityksen pelastussuunnitelma sekoitetaan usein kiinteistön pelastussuunnitelmaan. Nämä kaksi eivät voi korvata toisiaan, mutta ne voidaan yhdistää yhdeksi yrityksen pelastussuunnitelmaksi. Tällöin voidaankin jo puhua yrityksen turvallisuussuunnitelmasta. 

Yrityksen pelastussuunnitelman tekemistä helpottaa, kun yrityksessä on tehty riskien arviointi ja vaarojen kartoitus sekä kemikaaliluettelo ja työsuojelun toimintaohjelma. Näiden sisältämää tietoa voidaan hyödyntää pelastussuunnitelmassa. 

Yksioikoisen selvää lakiin perustuen on, että pelastussuunnitelma on oltava esimerkiksi ravintolassa missä on vähintään 50 asiakaspaikkaa.

– Mutta yrityksen työntekijämäärä tai asiakaspaikkojen luku eivät suinkaan ole ainoita kriteereitä, sillä  laista löytyy myös kymmenkunta muuta kriteeriä jotka ”laukaisevat” pelastussuunnitelman tekemisen. Esimerkiksi kemikaalien käyttö voi olla tietyissä tapauksissa olla tällainen tekijä,  sanoo turvallisuuspäällikkö Ilpo Leino Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöstä (SPEK).

Turvallisuuskonsultti Tapani Hartikainen puolestaan korostaa pelastussuunnitelman tärkeyttä jokaisessa yrityksessä. 

– Suunnitelman laatiminen selkeyttää ja auttaa tiedostamaan työpaikan turvallisuustilanteen. Dokumentointi myös kertoo mitkä ovat yrityksen valmiudet omatoimiseen pelastustyöhön. Onnettomuustilanteessa tästä on merkittävä apu myös pelastusviranomaisille, Tapani Hartikainen sanoo.

Suurilla hoituu, pienillä ei aina

Vuonna 2013 voimaan tulleen pelastuslain mukaan pelastussuunnitelman on oltava aina ajan tasalla. Jotta näin olisi, pelastussuunnitelma vaatii aina päivityksen, kun olosuhteet kohteessa muuttuvat.

– Suurissa yrityksissä suunnitelmat ja päivitykset hoituvat yleensä hyvin, koska niissä on tätä varten henkilöstä, mutta kokemusteni mukaan pienemmissä yrityksissä on usein vaikeuksia, sanoo turvallisuuskonsultti  Tapani Hartikainen TTH-Turvatapa Tapani Hartikainen Ky:stä.

Hartikaisen mukaan tärkeintä, mitä yrityksissä pitäisi turvallisuuden eteen tehdä, olisi luoda oma turvallisuuskulttuuri, jonka yrityksen jokainen työntekijä voi omaksua.

– Silloin turvallisuus on osa työpaikan elävää elämää joka hetki, ja jossa myös työntekijät huolehtivat luontevasti myös toistensa turvallisuudesta, Tapani Hartikainen sanoo.

Mistä katkaistaan sähköt? Suunnitelma ohjaa toimintaa

Turvallisuuskonsultin toivomaan ihannetilaan, turvallisuuskulttuurin arkipäivään päästään, kun koko henkilöstö perehdytetään pelastussuunnitelman sisältöön ja sitoutetaan heidät siihen. Jokaisen on sisäistettävä, että se on pelastustoimintaa ohjaava dokumentti.

Tämä dokumentti ei sisällä pelkästään luettelon yrityksen toiminasta muodostuvista riskeistä ja vaaroista, vaan myös sen, kuinka niihin on varauduttu ja miten toimitaan ongelmatilanteissa. Pelastussuunnitelma kertoo yrityksen tai laitoksen turvallisuusjärjestelyt aina työpaikkakohtaisista poistumisteistä kaasu- ja vesisulkuihin sekä tiedot sähköpääkeskuksista kemikaalien säilytyspaikkoihin.

Nämä eivät selviä pelkästä kiinteistökohtaisesta pelastussuunnitelmasta silloin, kun on kysymys esimerkiksi kauppakeskuksesta, jossa on monia toiminnanharjoittajia.  

On itse osattava varautua tulipaloon

Tulipalo on yksi vaaratekijä, joka saattaa johtaa suureen katastrofiin yrityksessä. Minimissään pelastuslaki edellyttää, että tulipalon vaaraan on yrityksissä ja laitoksissa varauduttava ja tehdä ennaltaehkäisevästi kaikki voitava. Nämä varautumiset on oltava jokaisessa pelastussuunnitelmassa, olipa se sitten kiinteistöä tai yritystä koskeva.

Varautuminen ja ennaltaehkäisevät toimet kertovat myös viranomaisille yrityksen omista turvallisuusvalmiuksista ja helpottavat heidän toimiaan mahdollisissa onnettomuustilanteissa. Kun yrityksessä on tehty pelastussuunnitelma, se on aina toimitettava viranomaisille.

– Vaikka yrityksen ei tarvitsisikaan tehdä erillistä pelastussuunnitelmaa, on sillä tietenkin oltava suunnitelma siitä miten se ehkäisee ennalta vaaratilanteet ja miten niissä toimitaan, sanoo turvallisuuspäällikkö Ilpo Leino SPEK:sta. 

Nämä löytävät onnettomuuden sattuessa suunnitelmasta heti yrityksen perustietojen lisäksi myös tiedot eri työpisteiden vastuuhenkilöistä, sovituista toimintatavoista, poistumisteistä, sammutusvälineistön sijainnista ja niin edelleen.

Vaatii jatkuvaa testausta

Turvallisuustason säilyttäminen lain edellyttämällä tasolla vaatii yrityksessä muun muassa jatkuvaa laitteiden testausta. Otetaan esimerkkejä:

Käsisammuttimet on testattava kahden vuoden välein silloin kun ne ovat kuivissa ja tasalämpöisissä tiloissa eivätkä joudu alttiiksi esimerkiksi tärinälle. Tarkastusväli on yksi vuosi, jos käsisammutinta säilytetään paikassa, jossa se on alttiina sen toimintakuntoon vaikuttaville tekijöille kuten kosteudelle, tärinälle, lämpötilojen vaihtelulle tai pakkaselle.

Pikapalopostit on testattava vuosittain,  automaattinen paloilmoitin kuukausittain, automaattinen sammutinlaitteisto kuukausittain, savunpoistolaitteisto vuosittain, poistumisvalaistus neljä kertaa vuodessa, väestönsuojan varustus kerran vuodessa ja tiiviys 10 vuoden välein.

Siinä muutamia tehtäviä, jotka pelastusviranomaiset edellyttävät yrityksessä tehtävän. Läheskään kaikissa yrityksissä kaikki asiat eivät ole näiltä osin kunnossa, kertovat turvallisuusalan asiantuntijat.

Siitä yli missä aita on matalin?

Pelastus- ja turvallisuusalalla työskentelevät tietävät, että suhtautuminen pelastussuunnitelmaan ei ole yksioikoisen myönteistä. Kaikissa yrityksissä ei suinkaan nähdä lakisääteistä suunnitelmaa osana yrityksestä ja sen työntekijöistä huolehtimisena, vaan ”turhana kulunkina” ja yrittäjää rasittavana byrokratiana.

– Tämä voi joissakin tapauksissa johtaa siihen, että suunnitelman tekemisessä mennään aidan yli siltä kohtaa, missä se on matalin. Pitemmälle ajatellen ratkaisu ei kuitenkaan ole hyvä. Kun sattuu jotain, joka olisi voitu suunnitelmallisesti toimien estää, niin seuraukset ovat usein hyvinkin laajat, sanoo turvallisuuskonsultti Tapani Hartikainen.

Turvallisuuden laiminlyönnit heijastuvat paitsi tuotantoon ja toimintaan myös henkilökohtaiselle tasolle. Pelastustoimia voidaan sitä paitsi joskus tarvita yllättävissäkin kohteissa.

– Pelastussuunnitelmassa ei pidä varautua vain suuriin onnettomuuksiin. Toimistossakin  voi syttyä tulipalo. Sielläkin henkilöstön on tiedettävä miten toimia, missä ovat sammutusvälineet ja kuinka tilanne hoidetaan niin, että vahingot jäävät mahdollisimman vähäisiksi, sanoo Tapani Hartikainen.

Katso lisää